JÄRVENPÄÄ-TALO

_MG_4207

_MG_4187-1 _MG_4266 _MG_4247 _MG_4229 _MG_4291

Järvenpää-talo eli Jäke-talo tönöttää Järvenpäässä aivan juna-aseman vieressä, oikeastaan kiinni siinä. Itselläni on paljon muistoja takahuoneesta kun vähintään pari kertaa vuodessa tanssin Sibelius-salin lavalla aikoinaan. Talo on mielestäni kaunis ulkoa ja sisältä. Mielenkiintoinen kasaritönö on valmistunut 1987 ja arkkitehteinä ovat toimineet Olavi Lipponen sekä Erkki Karonen. Muistoja löytyy myös aulatiloista joissa on valoisa ja simppeli Galleria Järnätti, Lesket kuvasarjani oli siellä muutama vuosi sitten esillä.

Järvenpää-talossa on toimintaa moneen lähtöön, enemmän ehkä keski-ikäiseen makuun, mutta varmasti joka kuukaudelta löytyisi esitys jonka voisin käydä kurkkaamassa. Joulukuussa konserttisalissa heleästi laulelee Aino Venna ja minä kuuntelen keikkaa istueeltaan. Välillä sitäkin tarvitsee, keikan ilman älämölöä, alkoholia ja seisomista. Saa oikeasti aistia ja nauttia musiikista kun yleisö on hiljaa taputuksien välissä.

JA HEI! 30 minuuttia Helsingistä junalla pohjoiseen ja saavut jo kulttuurin hellään syleilyyn. Sillä ajalla liikut ruuhkassa Mannerheimintien päästä päätyyn.

5

AIVOT VUOSI HUNAJAA

DSCF1417 DSCF1253 DSCF1277 DSCF1368 DSCF1339 DSCF1232 DSCF1316 DSCF1305 DSCF1427 DSCF1412 DSCF1502 DSCF1437 DSCF1312

DSCF1309

DSCF1346 DSCF1386 DSCF1392 DSCF1462 DSCF1388 DSCF1393 DSCF1489 DSCF1561 DSCF1548 DSCF1306 DSCF1409 DSCF1530 DSCF1555

Semmosta. Meillä oli kotipileet Riikan ja Villen luona. Sillai kivasti kävi, että Arla ja Hartwall halusi kestitä meitä joten ilta oli kostea ja kylläinen. Tottahan toki myös Aivovuoto esiintyi ihan siinä olkkarissa sitten.

Hunajaista-Riikka tarjosi puitteet ja Soppa-Hanna teki safkat (täytyy kyllä mainita, että apukokkina hääräsi Ville ja minä sain vatkata joulupavlovan kermavaahdon). Seurakseni sain upeita bloggari-ystäviä toinen toisensa perään.

Tyhjentävä kokemus tuollainen. Hitsin hyvä ruoka, maistuvat juomat, huikea seura ja privakeikka. Näistä kotipileistä ei karattu kapakkaan, sen verran oli hyvä meininki. Aamulla kahdeksan jäljelle jäänyttä tyyppiä kömpi olkkariin, Ville teki riisipuuroa, mallasleipää ja puoli kahdelta istuimme aamupalapöytään. Lämpöisiä rutistuksia jokaisen kaulaan ja sormet ristissä toivoen, että seuraava kohtaaminen tulee pian! Aivan kohtuuttoman ihanaa sakkia.

13